Induktioliesi on yksi nopeimmista ja energiatehokkaimmista tavoista valmistaa ruokaa. Se ei kuumenna keittolevyä, vaan magneettikentän avulla suoraan keittoastian pohjaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten induktioliesi toimii, mitä astioita sillä voi käyttää, kuinka tehokas se on verrattuna muihin liesiin ja mitä turvallisuudesta kannattaa tietää.
Näin induktioliesi toimii
Induktioliesi perustuu induktiiviseen lämpenemiseen. Liedessä ei ole perinteisiä keittolevyjä, vaan tasoon on merkitty astioiden paikat samaan tapaan kuin keraamisissa liesitasoissa. Merkittyjen kohtien alla on kela, jonka synnyttämä magneettikenttä kuumentaa astian pohjaa. Induktiolevy on suomenkielisen Wikipedian mukaan nopeampi, kuluttaa vähemmän energiaa ja reagoi tehon säätöön nopeammin ja herkemmin kuin perinteinen keittolevy.
Koska lämpö syntyy itse astiaan, liesitaso ei juuri lämpene. Siksi lika ei pala siihen kiinni samalla tavalla kuin muihin liesiin, ja tasainen ja sileä pinta on helppo puhdistaa. Taso on yleensä lämpölaajenemaltaan vähäistä lasikeramiikkaa, joka johtaa lämpöä huonosti. Pinta on kuitenkin hauras ja voi vaurioitua kovasta iskusta, vaikka sen on täytettävä iskunkestävyysstandardit.
Sopivat keittoastiat
Induktioliedellä voi kuumentaa vain astioita, joiden pohjassa on magnetoituvaa eli ferromagneettista materiaalia. Sopivuuden voi tarkistaa yksinkertaisesti magneetilla: jos magneetti pysyy astian pohjassa, astia sopii induktioliedelle. Esimerkiksi lasisia, alumiinisia tai vanhempia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja astioita ei voi käyttää.
Nykyään monet hyvälaatuiset tavalliset keittoastiat sopivat myös induktiolle, ja induktiopohjaisia astioita voi käyttää myös perinteisillä liesillä. Saatavilla on myös induktiolevyjä, jotka kuumentavat ei-magneettisia astioita johtumalla, mutta ne ovat paljon tehottomampia kuin magneettiset astiat. Jotkin liedet sallivat muidenkin kuin pyöreäpohjaisten astioiden käytön, ja ainakin yksi valmistaja tekee ”vyöhykkeetöntä” tasoa, jolla jopa viittä astiaa voi käyttää missä kohdassa tahansa.
Kuinka energiatehokas induktio on?
Induktiokeittäminen on yleisesti tehokkaimpia ruoanvalmistustapoja. Kaasulieteen verrattuna ero on suuri, koska kaasuliesi lämmittää paljon myös ilmaa. Yhdysvaltain energiaministeriön (DOE) vuosina 2013–2014 kehittämissä testeissä induktion hyötysuhde oli 70,7–73,6 %, sähkövastuslevyn 71,9 % ja kaasun 43,9 %. Valmistajien ja muiden tahojen testeissä induktion hyötysuhde on yleensä ollut 74–77 % ja joskus jopa 81 %.
Ero korostuu pienillä kattiloilla. ACEEE:n vuoden 2014 testeissä induktio lämmitti vettä noin 76 %:n hyötysuhteella astian koosta riippumatta, kun taas sähkövastuslevyn hyötysuhde putosi isoilla kattiloilla yli 80 %:sta pienillä 40–50 %:iin. Vuoden 2023 tutkimuksessa veden keittämisessä tehokkain oli vedenkeitin ja toisena induktio – mutta tunnin hauduttamisessa vastuslevy oli induktiota tehokkaampi.
Koska hukkalämpöä syntyy vähän, induktio lämmittää keittiötä vähemmän ja vähentää ilmanvaihdon tarvetta. Kaasuliedet ovat puolestaan merkittävä sisäilman epäpuhtauksien lähde.
Turvallisuus
Induktioliesi ei lämpene lainkaan, jos liedellä ei ole astiaa. Tämä vähentää tulipalon tai onnettomuuden riskiä, jos liesi unohtuu päälle. Liesi tunnistaa astian syötetyn tehon perusteella ja sammuttaa vyöhykkeen, jos astiaa ei ole tai se on liian pieni. Jos kattila kiehuu kuivaksi, tason lämpötila-anturi katkaisee virran ylikuumenemisen estämiseksi. Astiaan indusoituvat jännitteet ovat aivan liian pieniä aiheuttaakseen sähköiskun vaaraa.
Huomioitavaa on, että sydämentahdistimen tai muun elektronisen implantin käyttäjiä ohjeistetaan yleensä välttämään magneettikenttien lähteitä, joten heidän kannattaa kysyä asiasta lääkäriltä. Lähellä olevat radiovastaanottimet voivat myös poimia sähkömagneettisia häiriöitä.
Ääni ja käyttökokemus
Induktiolieden sisäinen tuuletin pitää ääntä, ja etenkin suurella teholla voi kuulua korkeaa huminaa tai surinaa, jos astiassa on irtonaisia osia tai sen kerrokset eivät ole kunnolla kiinni toisissaan. Hitsatuilla kerroksilla ja tukevilla niiteillä valmistetut astiat surisevat vähemmän. Joitakin liekin päällä käytettäviä kypsennystekniikoita ei voi käyttää induktiolla. Monissa liesissä on kosketusohjaus, ajastimet ja lämpötila-anturi, joka voi pitää astian halutussa lämpötilassa.
Lyhyt historia
Ensimmäiset induktiokeittämisen patentit myönnettiin 1900-luvun alussa: Arthur Berry haki brittiläistä patenttia vuonna 1906 ja Simon Hohlfeld saksalaista vuonna 1909. General Motorsin Frigidaire esitteli koeliesiä 1950-luvun puolivälissä: induktioliesi lämmitti vesikattilaa, vaikka lieden ja kattilan välissä oli sanomalehti. Nykyaikaiset sovellukset syntyivät 1970-luvun alussa Westinghousen tutkimuskeskuksessa, ja ensimmäinen versio esiteltiin vuonna 1971 Houstonissa. Westinghousen Cool Top 2 -liesiä valmistettiin vuosina 1973–1975 muutamia satoja; niissä oli neljä noin 1 600 watin keittoaluetta. Sears Kenmore myi 1980-luvun puolivälissä vapaasti seisovaa liettä, jossa oli neljä induktioaluetta, ja Panasonic kehitti vuonna 2009 kaikille metalleille soveltuvan induktiolieden, joka käytti jopa 120 kHz:n taajuutta. Uuni toimii induktioliesissäkin yleensä sähkövastuksilla kuten perinteisissä liesissä.
